Drumliinien pauloissa
Maaperätieteiden seuran ekskursio lähestyy loppuaan. Yhdentoista hengen retkue muistelee kahden nopeasti vilahtaneen päivän tapahtumia innostuneesti.
Saku,resurssileikkauksien jälkeen on jäänyt pieni (60 henkeä) innokas ydinryhmä, jonka kanssa voisi virittää vaikka millaisia projekteja! Kannattaa pistää korvan taakse. Hyvinhoidetut kenttäkokeet vakuuttivat. Viron maatalouden eriytyminen kansainvälisiin suurtiloihin ja enemmän virolaisiin pikkutiloihin tarjoaa kahdenlaisia haasteita.
Tarton vanhan kaupunki avautui kaikessa viehättävyydessään Ivika Ostosen opastamana ja illallinen nautittiin paikallisten kollegoiden seurassa Püssirohukelderissä (Ruutikellarissa).
Varmasti maailman korkein pubi.
Perjantaiaamu alkoi punnerrellen - paikallinen nappulaliiga jumppasi meidänkin puolestamme. Lintuja bongattiin retken aikana punjalkahaukka, muutama pähkinähakki, korppeja, mustavariksia, hiirihaukkoja ja tietenkin Viron kansallislintu kurg eli saksanpääsky tai kattohaikara.
Perjantaina tutustuimme ensiksi todella monipuolisen seurannan kohteena olevaan haapa&koivukokeeseen Tarton pohjoispuolella. Seuraavana kohteena olivat drumliinimuodostelmat 10 km Tartosta itään. Kukkulat ja välissä olevat järvet muodostivat kauniin maiseman, johon jääkauden jättämät jäljet meille kerrottiin.Lounaan jälkeen olikin vuorossa paluu Tallinnaan, lyhyt kauppakierros ja paluumatka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti