Talousmetsien maaperätutkimustarpeet esillä EU:n maaperäviikoilla

 EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitusohjelman 2021–2027 Maaperämissio ”A Soil Deal for Europe” järjesti maaperäviikot Brysselissä marraskuussa. Ensimmäiset viikot olivat viime vuonna Madridissa.  Tapahtumat osoittavat maaperätutkimuksen vahvaa arvostusta ja paluuta EU:n politiikkaan. Ymmärrys siitä, että elävä maaperä, puhtaat vedet ja suotuisa ilmasto (biosfääri) on perusta muille kestävän kehityksen tavoitteille ja planetaariselle terveydelle vahvistuu. On aika etsiä vaihtoehtoja maanhoidolle - myös talousmetsissä.   

Maaperän rooli korostunut EU-politiikassa 

Maaperän rooli EU:n tutkimusrahoituksessa on vahvistunut tällä vuosikymmenellä. Euroopan maaperästä yli puolet voi huonosti, mikä haastaa hyvinvointiamme. Maaperän hoito toimivammaksi ja haittojen ehkäisy vaatii pilotoituja vaihtoehtoja pohjaksi sääntelylle, jota yritettiin direktiivialoitteella 20 vuotta sitten. 

Politiikan ja maaperätieteen vuoropuhelua vahvistettiin EJP SOIL- projekteilla (2020–2024), jotka kohdensivat tieteelliset näkökulmat maatalousmaiden ilmastokestävyyteen. Maaperämissio (2021–2027) laajensi tutkimuksen metsä- ja kaupunkimaille sekä pilaantuneisiin kohteisiin. Politiikan ja tieteen rajapintaan lisätään mukaan maanhoitajat ja paikallisyhteisöt. Yhteistoiminta konkretisoituu sadassa alueellisessa kehittämisympäristössä eli elävässä laboratoriossa, jota tavoitellaan.  

Maaperäviikot näyttivät mission voiman, sillä tilaisuus kokosi yhteen maaperätutkijoita, viljelijöitä, metsänomistajia ja maankäytön suunnittelijoita sekä päätöksentekijöitä 250 paikanpäälle ja noin 300 linjoille. Maaperämission rahoituksen avulla perustetut ensimmäiset 25 elävää laboratoriota saivat huomionosoituksen. Uusia perustetaan ympäri Eurooppaa ja tietoaukkoja innovoidaan eri maankäyttömuodoilla. Yhdeksi tutkimustarpeeksi maaperäviikoilla nousi talousmetsien maankäsittelyvaihtoehdot. 

Maaperämissio ohjaa hyödyntämään ekosysteemipalveluja 

Terveellä maaperällä on kyky tarjota ekosysteemipalveluja kuten ravinteiden- ja vedenkiertoa, hiilensidontaa, ruokaa ja muuta biomassaa. Terve maaperä on elinympäristö monimuotoiselle lajistolle, jolloin maa sietää paremmin ilmastonmuutoksen tuomia haasteita eli tulvia, tauteja ja tuholaisia.  

Kaiken kaikkiaan luonnon ja ihmisen hyvinvointi ponnistaa terveestä maaperästä ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. Parhaimmillaan ihmisen ja luonnon yhteistyö vahvistaa ekosysteemipalveluja, joita EU:n maaperämissio kuvaa seuraavasti:  

1. Turvallisen ja ravitsevan ruuan tuottaminen
2. Ravinteiden kierrätys
3. Hiilen varastointi ja kierrätys, joka tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista
4. Toimia elinympäristönä lajirikkaudelle 
5. Vedenpuhdistus ja vedenkierron säätely kuivuutta ja tulvia vastaan
6. Maiseman ja kulttuuriperinnön tukija 

Nykyisellään eurooppalainen maaperä ei pysty tarjoamaan riittävästi ekosysteemipalvelujaan ja on heikko sopeutuessaan vallitsevaan ilmastonmuutokseen. Ratkaisuja kestävämpään maankäyttöön ja maanhoitoon pilotoidaan pelloilta metsiin sekä kaupunki- ja teollisuusympäristöissä. Kaikilla sektoreilla on haasteita ja parannettavaa, jotta voimme sopeuttaa hyvinvointiamme luonnon kantokyvyn rajoihin.

Yhteinen tulevaisuushaaste 

Tulevaisuushaaste koskee kaikkia maankäyttäjiä ja maan antimista eläviä kuluttajia. Siksi vuoropuhelu on käytävä läpi yhteiskunnan ja eri sidosryhmien. Yhteistyöllä ja ymmärryksen lisäämisellä saadaan Euroopan maaperä jälleen toimivaksi hyvinvoinnin perustaksi ja vaimentamaan moninaisia riskejä, terveydellisiä ja taloudellisia. Maaperämissio pyrkii erityisesti

1. vähentämään aavikoitumista
2. säilyttämään maaperän orgaanisen hiilen varastoja
3. lopettamaan maaperän pinnoittaminen läpäisemättömillä rakenteilla ja lisäämään rakennettujen alueiden uudelleenkäyttöä
4. vähentämään maaperän saastumista ja tehostamaan sen kunnostamista
5. estämään eroosiota
6. parantamaan maaperän rakennetta maaperän biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi
7. pienentämään EU:n maailmanlaajuista jalanjälkeä maaperään
8. lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä maaperästä yhteiskunnassa

Yhteys muihin Horisontti Euroopan -rahoitusohjelman missioihin kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen erityisesti kaupungeissa ja  merten ja vesien ennallistaminen ovat tavoitteeltaan osin samat. Erityisesti vedenhallinta biosfäärissä, eli maaperästä vesiin ja meriin ja edelleen ilman kautta maaperään on oleellista tunnistaa sääriskien haastaessa yhä enemmän hyvinvointia niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Tutkimustarpeita metsämaahoidon edistämiseksi

- Terve metsämaa tuottaa tervettä biomassaa turvallisille biotuotteille.

Näin todettiin maaperäviikkojen metsätyöpajassa, joka tarkasteli terveen maaperän roolia kestävän metsäpohjaisen biotalouden edistämisessä. Kohteena olivat innovatiiviset maaperän hoitokäytännöt, jotka tehostavat ekosysteemipalveluita, tukevat biomassan tuotantoa ja edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

Yli 30 asiantuntijan aivoriihessä etsittiin uusia lähestymistapoja metsämaan hoitoon ja talousmetsien uudistamismenetelmiin. Istunnossa tunnistettiin tutkimustarpeita ja annettiin suosituksia siitä, miten Maaperämissiolla ja tulevilla toimilla voidaan edistää kestävää metsämaanhoitoa.

Innovointia edelsi kolme alustusta:  Aleksi Lehtonen (LUKE) lähestyi aihetta kasvihuonekaasujen näkökulmasta, Ieva Licite Latvian metsäntutkimusinstituutista (Silava) esitti kaistalehakkuun uutena ratkaisuna metsäuudistukseen ja Andrea Martos Espanjasta kertoi pHYBI-hankkeesta, jolla puhdistetaan maaperään turvallisten biotuotteiden varmistamiseksi.  

Metsien uudistusmenetelmien tutkimus nähtiin kehittämiskohteena. Jatkuva kasvatus tai avohakkuu intensiivisellä muokkauksella ei riitä vaihtoehdoiksi. Maankäsittelyiden kehittäminen edellyttää pitkäaikaisia koekenttiä eri vaihtoehdoin ja kontrollein sekä mittaristoa metsämaaperän laadulle. Jotta eri metsänkäsittelyjen vaikutukset ymmärrettäisiin päätöksenteossa, maaperän toimintojen tutkimus ja mallinnus ovat avainasemassa. Todettujen ekosysteemipalvelujen arvottaminen ja niihin perustutuvat korvaukset maanhoitajille nähtiin oleellisena elementtinä vahvistaa metsien terveyttä, kasvua ja edelleen hiilensidontaa. 

Maaperäviikkojen yleisistuntoon raportoitiin toive metsämaan projektista, joka kattaa elävät laboratoriot pohjolasta etelään, tavoitteena testata metsänuudistusmenetelmiä ekosysteemipalvelujen rikastuttamiseksi eri maalajeilla ja ilmasto-oloissa. Toivottavasti saamme nähdä toiveen toteutuvan.  

Mission kokoaa maaperätieteilijöitä eri puolilta EU:ta

Mission rahoittamissa projekteissa on mukana vähintään kolme jäsenmaata ja kehitystyötä tehdään monissa eri paikoissa. Tämä on oleellista, jotta eri maaperä- ja ilmasto-olojen erojen merkitys voidaan kartoittaa ja tieto mukauttaa sovellettavaksi eri olosuhteisiin. Maaperämission projekteja koordinoivat tutkimuslaitokset, mutta oleellista on yhdistää tiede ja käytäntö tiedoksi, jonka sidosryhmät tunnistavat ja soveltavat kukin tahollaan. Tiedonjaon ja vuoropuhelun tulee siksi olla vilkasta. 

Suomi koordinoi jo kolmea merkittävää maaperämissiohanketta: DeliSoil tutkii elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maaperän toimintakyvyn ja kasvukunnon ennallistajana erityisesti pelloilla, ISLANDR etsii ratkaisuja saastuneiden maiden ennallistamiseen ja HoliSoils pyrkii yhdenmukaistamaan saatavilla olevaa maaperän seurantatietoa tukemaan päätöksentekoa kohti ilmasto- ja kestävyystavoitteita erityisesti metsämaissa. EJP SOIL -projektina aloittanut MARVIC tutkii kasvihuonekaasutaseita lohkotasolla, tavoitteena kehittää hiilensidonnan todentamista. Pohjoisin kohde on Ruukki. On tärkeää, että projektit kattavat olosuhteet eri puolilla Eurooppaa.  

Kirjoittaja Liisa Pietola toimii EU:n Soil Mission Boardin asiantuntijajäsenenä sekä vanhempana neuvonantajana Sitrassa. Maaperäviikoilla hän toimi Soil health for a sustainable forest-based bioeconomy -session puheenjohtajana. Suomen Maaperätieteiden Seura ry:n sihteeri 1999–2003.

Muistoksi Maaperäviikoilla jaettu runo, jonka sanoman toivon saavuttavan mahdollisimman monen: ”Käytämme maata väärin, koska pidämme sitä meille kuuluvana hyödykkeenä. Kun näemme maan yhteisönä, johon kuulumme, voimme alkaa käyttää sitä rakkaudella ja kunnioituksella”

-          Aldo Leopold

The Mission Soil gathers soil scientists from different parts of the EU

The European Mission Soil Week 2024 was held in November in Brussels, organized by the European Commission Directorate-General for Agriculture and Rural Development, in collaboration with the Directorate-General for Research and Innovation and the Joint Research Centre, in the context of the EU Mission: A Soil Deal for Europe (Mission Soil) under EU's Horizon Europe funding program 2021–2027. The first European Mission Soil Week was held last year in Madrid. The events indicated the strong appreciation of soil research and its contribution to EU policies. Living soil, clean waters and a favorable climate (biosphere) are essential for sustainable development and planetary health which are at the the centre of dialogue. It is time to address alternatives for sustainable soil management, also underlying the forest-based bioeconomy. 

The role of soils emphasized in EU policy 

The role of soils in EU research and innovation funding has been strengthened during this decade because more than half of Europe's soils are in poor health, challenging our well-being. Soil management which enhances essential soil functions and prevents harmful effects on soil health requires solid impact assessment as a basis for designing regulatory measures, as underlined by  a directive initiative already 20 years ago.

The science-policy interface was strengthened with the EJP SOIL projects (2020–2024), which focused scientific perspectives on the climate resilience of agricultural lands. The Mission Soil (2021–2027) expanded the research on forest and urban lands as well as degraded areas. The main goal of the Mission Soil is to establish 100 living labs (LLs) and lighthouses to lead the transition towards healthy soils by 2030. Through LLs, land managers and local communities are embedded into a science-practice-policy interface.

The Mission Soil Week 2024 showed the power of the Mission, as the event brought together soil scientists, land managers, land planners, as well as decision makers for a total of 250 on-site and around 300 on-line participants. The first 25 Living Labs of the Mission Soil received attention. New ones are being established all over Europe to fill in the recognized knowledge gaps concerning different soil types and management practices. One of the identified research needs was different options of forest soil management for strengthening sustainable local bioeconomies. 

The Mission Soil strengthens the supply for ecosystem services 

Healthy soils supply valuable ecosystem services, such as nutrient and water cycling, carbon sequestration, food and other biomass production. Healthy soil is a habitat for diverse species, which increases the soil’s capacity to tolerate the challenges brought by climate change, i.e. excessive rains and floods, prolonged droughts, as well as disease and pest outbreaks. 

All in all, the well-being of nature and people depends on healthy soils and the ecosystem services they provide. At its best, cooperation between humans and nature strengthens ecosystem services, which the EU's soil mission describes as follows:

1.       producing nutritious and safe food

2.       cycling nutrients

3.       storing and cycling carbon, supporting climate mitigation and adaptation

4.       hosting biodiversity

5.       purifying and regulating water, protection from droughts and floods

6.       supporting human activities, landscapes and cultural heritage

Currently, European soils are not able to support enough ecosystem services and are weak in adapting to the prevailing climate change. Therefore, solutions for more sustainable land use and land management are piloted from fields to forests and in urban and industrial environments. All sectors have challenges and room for improvement to adapt our well-being within the limits of nature’s carrying capacity. 

A common challenge for future  

The future challenge applies to all land managers and consumers – we all live from ecosystem services supplied by soils. That’s why the dialogue must go through the whole society, including different stakeholders and beneficiaries. By cooperating and increasing understanding, the European soils provide essential services for our well-being and to mitigate risks for our health and economy. The eight Mission specific objectives are to

1. reduce desertification
2. conserve organic carbon stocks in the soils
3. stop soil sealing and increase re-use of urban soils
4. reduce soil pollution and enhance restoration
5. prevent soil erosion
6. improve soil structure to enhance soil biodiversity
7. reduce the EU global footprint on soils
8. improve soil literacy in society

Links to other EU Missions of the Horizon Europe funding programme, such as Adaptation to Climate Change and Restore our Ocean and Waters are clear and their aims are connected. Water management to strengthen sustainable hydrological cycles in the biosphere, from the soil to the waters and further through the air to the soil, is essential to recognize, as weather risks are increasing and challenge well-being both in cities and in rural areas.

Research needs identified for forest management

 "Healthy forest soils produce healthy biomass for safe bio-products", was said in the breakout session during the Mission Soil Week, focusing on the pivotal role of soil health in fostering sustainable forest-based bioeconomy. The target is in innovative soil management practices that enhance ecosystem services, support biomass production and promote climate change mitigation and adaptation.

In a brainstorming session of more than 30 experts, new approaches for forest soils care and regeneration methods were discussed. The session identified key gaps and research needs, offering recommendations on how future efforts, including the EU Mission Soil, can advance sustainable forest soil management.  

The innovation session was preceded by three presentations: Aleksi Lehtonen, Research professor, Natural Resources Institute Finland (Luke) focused on greenhouse gases, Ieva Līcīte, Researcher, Latvian State Forest Research Institute "Silava" presented strip harvest as a new solution for forest regeneration, and Andrea Martos from IDENER R&D, presented the pHYBI project, focused on phytoremediation and role of healthy soils for safe forest-based bioproducts.

A wider range of regeneration methods and soil management practices were seen as a means for sustainable development. The two black and white alternatives, either continuous cover or final felling with intensive tillage are not enough to describe successful forest management alternatives adapted to different local conditions. There is a spectrum of good approaches between these two. The research needs long-term experiments with different treatments with controls. In addition, indicators and metrics for forest soil quality was highlighted. In decision-making, modelling of soil functions are key to show the impact of different forest management practices.  Valuing the ecosystem services and compensation for land managers based on them was seen as an essential element to strengthen the health, growth and further carbon sequestration of forests.

The general session of the Mission Soil Week reported a wish for a forest soil projects, from the North to South and East to West, to test different forest regeneration methods to enrich ecosystem services in different pedo-climatical conditions. I hope we get to see the wish comes true.

The Mission Soil gathers soil scientists from different parts of the EU

At least three EU Member States should take part in the project funded by the Mission, including several research sites within each State. This is essential to identify and test innovations at different pedo-climatical conditions. The Mission Soil's projects are coordinated by research institutes, but it is necessary to combine science and practice into knowledge that stakeholders recognize and adopt. Information sharing and dialogue should therefore be lively.

Beneficiaries in Finland are already coordinating three significant Mission Soil projects: DeliSoil focuses on food industry byproducts to be used as soil improvers for especially in agricultural soils to restore their functionality and growth potential, ISLANDR is aiming strategies for soil remediation at contaminated sites, and HoliSoils is working together for forest soils aiming to harmonize available soil monitoring information to support decision making towards climate and sustainability goals. In addition, MARVIC, which started as an EJP SOIL project, studies greenhouse gas balances at field sites, to develop MRV for carbon removals in European agriculture. The northernmost test site is Ruukki. It is important that the projects cover conditions across Europe.

Author Liisa Pietola works as an expert member of the EU's Mission Soil Board and as a senior advisor at Finnish Innovation Fund Sitra. During the 2024 European Mission Soil Week, she moderated the session “Soil health for a sustainable forest-based bioeconomy”. Secretary of the Finnish Earth Sciences Society 1999–2003.

” PS. A poem shared during The European Mission Soil  Week, whose message I hope will reach as many people as possible”

Matkakertomus IUSS:n 100-vuotisjuhla ja kongressi, 19.-21.5.2024, Firenze

Vuoden lopussa on hyvä muistella vuoden 2024 maaperätapahtumia! International Union of Soil Sciences (IUSS) juhli toukokuussa 2024 maailman maaperätieteen satavuotisjuhliaan luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.

International Union of Soil Sciences (IUSS) järjestön jäseninä toimivien eri maiden maaperätieteiden kansalliskomiteoiden edustajat muodostavat ylintä päätäntävaltaa edustavan IUSS:n neuvoston (Council). Neuvostokokoontui yhdessä IUSS:n eri jaostojen edustajien kanssa toukokuussa 2024 Firenzessä pidetyn maaperätieteiden IUSS:n satavuotis juhlan yhteydessä. Tapahtumaa isännöi Italian maaperätieteen yhdistys.

Tapahtuma kokosi yhteen yli 1400 osallistujaa 73 eri maasta tuoden yhteen eri alojen, poliittisten päättäjien, sidosryhmien, instituutioiden ja yhdistysten edustajia. Tavoitteena oli vastata tehokkaasti globaalisti keskeisiin maatalouden, metsätalouden, ympäristön, kaupunkisuunnittelun, energian, koulutuksen ja muihin yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin kysymyksiin maaperätieteiden näkökulmasta.

IUSS:n 100-vuotistaivalta muisteltiin 19. toukokuuta, ja sitä seurasi kaksi intensiivistä kongressipäivää, jotka koostuivat täysistunnoista ja rinnakkaisista ​​tieteellisistä sessioista. Jokainen osallistuja pystyi valitsemaan omaa alaansa kiinnostavat sessiot, mikä mahdollisti tehokkaan verkostoitumisen. Jokaiseen sessioon osallistui sekä maaperätutkijoita että muiden alojen asiantuntijoita keskittyen saavutettuihin tuloksiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

Tapahtuman yhteydessä julkaistiin ‘IUSS 1924-2024 A Centennial documentation of its national members’, joka tiivistää IUSS:nja sen kansalliskomiteoiden edustajaseurojen historiikin yksiin kansiin. Suomen Maaperätieteiden seura osallistui kirjan tekoon omalta osaltaan. Lisäksi tapahtumassa juhlistettiin IUSS:n julkaisemaa kirjaa: ‘Soil is a source of Life, Water and Food’. 

Maaperätieteiden Seuran hallituksesta osallistui tapahtumaan kaksi kansalliskomitean edustajaa. Tapahtuman aikana vaihdettiin hankekuulumisia partnereiden ja sidosryhmien kanssa, kokoustettiin maaperän luokittelun merkeissä sekä suunniteltiin mahdollisesti Suomessa järjestettävää kansainvälistä maannostapahtumaa. Tämän lisäksi tutustuimme muiden maaperätieteen seurojen edustajiin luoden kansainvälisiä verkostoja seurojen välille. Tapahtumassa pidettiin myös suullinen esitys suomalaisesta maaperätutkimuksesta. 

Tilaisuuteen Suomen Maaperätieteiden Seuran kansalliskomitean edustajina osallistuivat ja matkakertomuksen kirjoittivat:

Nelli Kyöstilä (os. Pitkänen), sihteeri

Tiina Törmänen, varapuheenjohtaja

Huoltovarmuus lähtee maaperästä – maan kestävä käyttö muuttuvissa ilmasto-oloissa vahvasti esillä XII Maaperätieteen päivillä 2023

Key-note esitelmän piti Prof. Klaus Butterbach-Bahl

 

Suomen Maaperätieteiden Seura ry. pääsi vihdoin järjestämään XII Maaperätieteen päivät 10.-11.1.2023 vastaremontoidulla Tieteiden talolla (https://www.tieteidentalo.fi/). Tieteellinen seminaari houkutteli jopa yli sadan hengen osallistujajoukon, joka koostui maaperäalan kotimaisista sekä ulkomaisista tutkijoista ja toimijoista. Lisäksi saimme päiville esille taiteilija Ulla Phillipsin upeita luonnonmukaisin menetelmin savilaasteista valmistettuja teoksia (Instagram: @savikuvia https://www.instagram.com/savikuvia/).

 

Ulla Phillipsin savitöitä

Seminaarin aikana kuulimme lähes 40 suullista esitystä ja 12 posteriesitystä hyvin ajankohtaisista aiheista liittyen ilmastomuutokseen ja maan kestävään käyttöön (ohjelma). Suuri osa esityksistä käsitteli maatalousmaita, mutta kuulimme myös monista kiinnostavista suo- ja metsämaiden ajankohtaisista tutkimuksista (abstraktikirja). Kestävä maankäyttö oli vahvasti esillä maaperän hiili- ja typpitalouteen liittyvissä kysymyksissä, jotka esittelivät mm. uutta tietoa maaperän kasvihuonekaasupäästöistä sekä erilaisten kierrätyslannoitteiden käytöstä. Huoltovarmuuteen liittyen käytiin vilkasta keskustelua mahdollisuuksista ylläpitää maan tuottokykyä omavaraisuuteen pohjautuvien ratkaisujen avulla. Päivien aikana kuultiin myös erityisen kattava kokonaisuus happamien sulfaattimaiden haasteista Suomessa.

Lisäksi seminaarin ohessa perustettiin Happamien sulfaattimaiden työryhmä, joka toimii Suomen Maaperätieteiden Seuran (ry.) alajaostona. Työryhmän tarkoituksena on toimia happamia sulfaattimaita koskevien ajankohtaisten asioiden kotimaisena keskustelufoorumina eri organisaatioiden välillä, sekä yhdistää suomalaiset toimijat kansainväliseen IUSS:n vastaavan työryhmän (https://www.iuss.org/archived-content/archived-int-year-of-soils-2015/archived-working-groups-for-iys/working-group-acid-sulfate-soils/) toimintaan. Suomen Maaperätieteiden Seuran Happamien sulfaattimaiden työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Anton Boman (GTK) ja sihteeriksi Miriam Nystrand (Åbo Akademi).

Nyt ajankohtainen aihe on happamien sulfaattimaiden luokitusjärjestelmän muutokset, jota työryhmä lähtee työstämään. Kaikki happamista sulfaattimaista kiinnostuneet alan toimijat ovat tervetulleita työryhmään ja voivat ilmoittaa kiinnostuksensa Miriamille (minystra@abo.fi). Seuraava työryhmän tapaaminen järjestetään Maaperätieteiden Seuran vuosikokouksen yhteydessä huhtikuussa 2023. Tarkemmasta ajankohdasta ja osallistumisesta tiedotetaan Maaperätieteiden Seuran jäsenille (jäseneksi liittyminen http://www.maapera.fi/jaseneksi).

 

Lämmin kiitos koko Seuran hallituksen puolesta kaikille XII Maaperätieteiden päiville osallistuneille kuuntelijoille, puhujille ja toimijoille!

Kirjoittanut:

Taina Pennanen (seuran puheenjohtaja)

Seija Virtanen (seuran taloudenhoitaja)

Noora Manninen (seuran sihteeri)

 

IUSS Council Meeting, 1.8. -4.8.2022, Glasgow

International Union of Soil Sciences (IUSS) järjestön jäseninä toimivien eri maiden maaperätieteiden kansalliskomiteoiden edustajat, jotka muodostavat ylintä päätäntävaltaa edustavan IUSS:n neuvoston
(Council), kokoontuivat yhdessä IUSS:n eri jaostojen edustajien kanssa elokuussa 2022 Glasgowssa 31.7.-5.8.2022 pidetyn maaperätieteiden kansainvälisen maailmankongressin (22nd World Congress of Soil Science,WCSS22) yhteydessä. Seuraava hallinnollinen kokous (IUSS Inter-Congress Meeting) järjestetään 2024Kiinassa, joka isännöi seuraavaa maailmankongressia 2026 (WCSS23).

Tämänkertainen neuvostokokous järjestettiin sekä paikan päällä Glasgown maailmankongressissa että
virtuaalisesti. Kokouksessa nousi vahvasti esille tahto lisätä sekä sukupuolten että maantieteellisten
alueiden välistä tasa-arvoa IUSS:n toiminnassa. Kokous käynnistyi edellisen IUSS Inter-Congress Meeting 2020 neuvosto- ja komiteakokousten muistioiden hyväksymisellä. Äänestykseen käytettiin virtuaalista sovellusta, jotta virtuaalisesti kokoukseen osallistuneilla oli myös mahdollisuus äänestykseen. Tämän jälkeen IUSS:n presidentit, joihin kuuluvat istuva, tuleva ja entinen presidentti, esittelivät kuluneen kahden vuoden toimintaa. Tuona aikana istuva presidentti Laura Bertha Reyes Sánchez (Meksiko) oli osallistunut kymmeniin tapahtumiin ja vieraillut laajasti kansainvälisissä organisaatioissa, sekä alueellisissa ja kansallisissa seuroissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Hän esitteli Maaperän vuosikymmen (2015–2024) –teemaan liittyvää IUSS:n julkaisemaa kirjasarjaa (https://www.iuss.org/international-decade-of-soils/iuss-book-series/), jossa tänä vuonna julkaistu uusi kirja Sustainable soil management as a key to preserving soil biodiversity and stopping its degradation käsittelee kestävää maaperän käyttöä ja luontokadon hillitsemistä. Lisäksi hän esitteli uuden painoksen maannosluokituksia käsittelevästä kirjasta World Reference Base 2022 (4th Edition), sekä The IUSS GOES TO THE SCHOOL –kouluprojektin (https://www.iuss.org/international-decadeof- soils/the-iuss-goes-to-the-school/), jossa on tuotettu 12 maaperäaiheista lastenkirjaa vuosien 2021–22 aikana.

Tuleva presidentti Edoardo A. C. Costantini (Italia) esitteli IUSS:n hallinnollista, toiminnallista ja
yhteiskunnallista toimintaa, johon oli kuulunut viime vuosien aikana mm. strategian valmistelua, IUSS:n palkintoehdokkaiden arvioinnin järjestämistä, uuden yritysyhteistyön luomista, tieteellisiä ja poliittisia paneelikeskusteluja, IUSS:n mainostamista ja edustamista tapahtumissa, yhteydenpitoa kansainvälisen tiedeneuvoston International Science Council (ISC, https://council.science/) kanssa sekä vuonna 2024 Italiassa vietettävän IUSS:n satavuotisjuhlan (https://centennialiuss2024.org/) ja siihen liittyvän tieteellisen seminaarin suunnittelua. Entinen presidentti Takashi Kosaki (Japani) oli hoitanut yhteistyötä ISC:n kanssa erilaisten maailmanlaajuisten, alueellisten ja kansallisten tilaisuuksien järjestämisessä, sekä järjestänyt jaostojen ja komiteoiden toimihenkilöiden valintaa seuraavalle kaudelle 2022–2026. Seuraavaksi esiteltiin IUSS:n kuluneen vuoden talousraportti ja sihteeristön raportti. Itävaltaan sijoitetun IUSS sihteeristön sekä Itävallan tähän myöntämän rahallisen avustuksen lakkaaminen tämän vuoden lopussa herätti pohdintaa uuden sihteeristön perustamisesta ja lisääntyvistä kustannuksista, mutta keskustelu näihin liittyen päätettiin siirtää myöhemmäksi. IUSS:n todettiin olevan vakavarainen, vaikka yleinen taloustilanne maailmalla on vaihdellut. IUSS:n sijoitukset herättivät keskustelua, ja niitä kerrottiin hoidettavan Yhdysvalloista käsin konservatiivisesti ja eettisesti. Jaostoille ehdotettiin myönnettävän lisää toimintatukea IUSS:n hyvän taloudellisen tilanteen johdosta, mutta päätöstä asiasta ei tehty. Sen sijaan seuraavien vuosien talousarvioissa nuorten tutkijoiden rahallinen tuki maailmankongresseihin osallistumiseksi oli kaksinkertaistettu, ja puolet siitä on varattu naisille ja puolet miehille sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi.

IUSS:n toiminta jakaantuu suurelta osin neljälle eri teemaa edustavalle jaostolle (Divisions: Soils in Space and Time, Soil properties and processes, Soil Use and Management, ja the Role of Soils in Sustaining Society and the Environment). Näiden alaisuudessa toimii lukuisia komissioita (Commissions) ja työryhmiä (Workinggroups), joilla on omat toimialansa (https://www.iuss.org/organisation-people/organisation/). Kaikki IUSS:n jaostot ja niiden alla toimivat komissiot esittelivät toimintakertomuksensa ja tulevat suunnitelmansa. Komissiot mm. järjestävät tieteellisiä kokouksia ja kilpailuja sekä osallistuvat maailmankongressin järjestämiseen. Viime vuosina tieteelliset kokoukset on järjestetty virtuaalisena koronapandemian takia,mutta tulevia kokouksia suunnitellaan jo suurelta osin paikan päällä järjestettäviksi. Viisumiongelmatnousivat vilkkaaksi keskustelunaiheeksi, sillä 1. jaoston (Soils in Space and Time) tässä maailmankongressissa jo neljättä kertaa järjestämä nuorille tutkijoille suunnattu maannosluokituskilpailu ei saanut mukaan afrikkalaista joukkuetta viisumihakemusten hylkäyksen takia. Keskustelun lopputuloksena todettiin, että IUSS tuo ongelman esiin ISC:ssa. Lisäksi kaikkia kansalliskomiteoita pyydettiin kannustamaan omia jäseniään mukaan IUSS:n jaostojen, komissioiden ja työryhmien toimintaan. Kongressin aikana kokoontuivat myös IUSS:n työryhmät, joista Soil properties and processes –jaostossa toimivan happamien sulfaattimaiden työryhmän puheenjohtajana toimii Anton Boman (GTK) Suomesta ja työryhmässä on useita aktiivisia suomalaisjäseniä. Kokouksessa sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja (Vanessa Wong, Australia) valittiin uudelleen seuraavalle kaudelle (2022–2026). Työryhmän toiminta on ollut aktiivista myös IUSS:n kokousten välillä. Seuraava happamien sulfaattimaiden kongressi on jo ensi vuoden maaliskuussa Adelaidessa 26–30.3.2023 (https://set.adelaide.edu.au/acid-sulfate-soils-centre/9th-international-acidsulfate- soils-conference) ja esitysten lähettäminen sinne on avoinna 30.11.2022 asti.

 IUSS:n palkintotoimikunta pyytää aktiivisesti IUSS:n kansalliskomiteoilta ehdotuksia erilaisten palkintojen ehdokkaiksi. Kuluneen vuoden aikana yhdelle IUSS:n nimeämälle ehdokkaalle (Winfried Blum, Itävalta) myönnettiin IUSS:n ulkopuolinen, ISC:n Science for Policy Award –palkinto, mikä on suuri kunnianosoitus kansainväliselle maaperätieteelle. ISC:n palkintoja oli jaossa viidessä kategoriassa (Science for Sustainability, Science-for-Policy, Policy-for-Science, Scientific Freedom and Responsibility, ja Early Career Scientist), joihin IUSS nimesi vain kolme ehdokasta, koska kansalliskomiteoilta ei tullut enempää ehdotuksia. IUSS:n sisäisten palkintojen (Dokuchaev award, Von Liebig award ja Jeju award: https://www.iuss.org/about-theiuss/ awards-prizes/) osalta kansalliskomiteat ehdottivat vain vajaata kymmentä ehdokasta nimettäväksi. Lisäksi keskusteltiin esiin nousseesta huolesta, että kaikki palkintokomitean jäsenet arvioivat kaikkia esitettyjä ehdokkaita, vaikka heillä olisi sama kansalaisuus tai he kuuluisivat samaan kansalliskomiteaan tai työpaikkaan. Keskusteltiin siitä, pitäisikö IUSS:n sääntöihin lisätä palkintokomitealle velvoite ilmoittaa kaikista eturistiriidoista, sillä tällä hetkellä sellaista kriteeriä ei ole. Asiasta ei kuitenkaan tehty päätöstä kokouksessa. Kansalliskomiteoilta toivottiinkin aktiivisempaa osallistumista ehdokkaiden nimeämiseen sekä palkintojen saajiksi että palkintokomitean jäseniksi, jotta näihin saadaan lisää sukupuolittaista ja maantieteellistä vaihtelua. Kokouksessa keskusteltiin myös mahdollisuudesta ottaa käyttöön sukupuoli- ja maanosakiintiöt palkintojen osalta, mutta asiasta ei tehty päätöstä.

Lopuksi kokouksessa äänestettiin yksimielisesti Toronto vuoden 2030 maailmankongressikohteeksi
(WCSS24). Kongressin teemaksi on valikoitunut hyvinkin ajankohtainen aihe Soils in a Warmer World, eli millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on maaperään ja sen seurauksia sekä hoidetuille että luonnollisille ekosysteemeille maailmanlaajuisesti.

Kirjoittajat: Noora Manninen, Nelli Pitkänen ja Seija Virtanen