Huoltovarmuus lähtee maaperästä – maan kestävä käyttö muuttuvissa ilmasto-oloissa vahvasti esillä XII Maaperätieteen päivillä 2023

Key-note esitelmän piti Prof. Klaus Butterbach-Bahl

 

Suomen Maaperätieteiden Seura ry. pääsi vihdoin järjestämään XII Maaperätieteen päivät 10.-11.1.2023 vastaremontoidulla Tieteiden talolla (https://www.tieteidentalo.fi/). Tieteellinen seminaari houkutteli jopa yli sadan hengen osallistujajoukon, joka koostui maaperäalan kotimaisista sekä ulkomaisista tutkijoista ja toimijoista. Lisäksi saimme päiville esille taiteilija Ulla Phillipsin upeita luonnonmukaisin menetelmin savilaasteista valmistettuja teoksia (Instagram: @savikuvia https://www.instagram.com/savikuvia/).

 

Ulla Phillipsin savitöitä

Seminaarin aikana kuulimme lähes 40 suullista esitystä ja 12 posteriesitystä hyvin ajankohtaisista aiheista liittyen ilmastomuutokseen ja maan kestävään käyttöön (ohjelma). Suuri osa esityksistä käsitteli maatalousmaita, mutta kuulimme myös monista kiinnostavista suo- ja metsämaiden ajankohtaisista tutkimuksista (abstraktikirja). Kestävä maankäyttö oli vahvasti esillä maaperän hiili- ja typpitalouteen liittyvissä kysymyksissä, jotka esittelivät mm. uutta tietoa maaperän kasvihuonekaasupäästöistä sekä erilaisten kierrätyslannoitteiden käytöstä. Huoltovarmuuteen liittyen käytiin vilkasta keskustelua mahdollisuuksista ylläpitää maan tuottokykyä omavaraisuuteen pohjautuvien ratkaisujen avulla. Päivien aikana kuultiin myös erityisen kattava kokonaisuus happamien sulfaattimaiden haasteista Suomessa.

Lisäksi seminaarin ohessa perustettiin Happamien sulfaattimaiden työryhmä, joka toimii Suomen Maaperätieteiden Seuran (ry.) alajaostona. Työryhmän tarkoituksena on toimia happamia sulfaattimaita koskevien ajankohtaisten asioiden kotimaisena keskustelufoorumina eri organisaatioiden välillä, sekä yhdistää suomalaiset toimijat kansainväliseen IUSS:n vastaavan työryhmän (https://www.iuss.org/archived-content/archived-int-year-of-soils-2015/archived-working-groups-for-iys/working-group-acid-sulfate-soils/) toimintaan. Suomen Maaperätieteiden Seuran Happamien sulfaattimaiden työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Anton Boman (GTK) ja sihteeriksi Miriam Nystrand (Åbo Akademi).

Nyt ajankohtainen aihe on happamien sulfaattimaiden luokitusjärjestelmän muutokset, jota työryhmä lähtee työstämään. Kaikki happamista sulfaattimaista kiinnostuneet alan toimijat ovat tervetulleita työryhmään ja voivat ilmoittaa kiinnostuksensa Miriamille (minystra@abo.fi). Seuraava työryhmän tapaaminen järjestetään Maaperätieteiden Seuran vuosikokouksen yhteydessä huhtikuussa 2023. Tarkemmasta ajankohdasta ja osallistumisesta tiedotetaan Maaperätieteiden Seuran jäsenille (jäseneksi liittyminen http://www.maapera.fi/jaseneksi).

 

Lämmin kiitos koko Seuran hallituksen puolesta kaikille XII Maaperätieteiden päiville osallistuneille kuuntelijoille, puhujille ja toimijoille!

Kirjoittanut:

Taina Pennanen (seuran puheenjohtaja)

Seija Virtanen (seuran taloudenhoitaja)

Noora Manninen (seuran sihteeri)

 

IUSS Council Meeting, 1.8. -4.8.2022, Glasgow

International Union of Soil Sciences (IUSS) järjestön jäseninä toimivien eri maiden maaperätieteiden kansalliskomiteoiden edustajat, jotka muodostavat ylintä päätäntävaltaa edustavan IUSS:n neuvoston
(Council), kokoontuivat yhdessä IUSS:n eri jaostojen edustajien kanssa elokuussa 2022 Glasgowssa 31.7.-5.8.2022 pidetyn maaperätieteiden kansainvälisen maailmankongressin (22nd World Congress of Soil Science,WCSS22) yhteydessä. Seuraava hallinnollinen kokous (IUSS Inter-Congress Meeting) järjestetään 2024Kiinassa, joka isännöi seuraavaa maailmankongressia 2026 (WCSS23).

Tämänkertainen neuvostokokous järjestettiin sekä paikan päällä Glasgown maailmankongressissa että
virtuaalisesti. Kokouksessa nousi vahvasti esille tahto lisätä sekä sukupuolten että maantieteellisten
alueiden välistä tasa-arvoa IUSS:n toiminnassa. Kokous käynnistyi edellisen IUSS Inter-Congress Meeting 2020 neuvosto- ja komiteakokousten muistioiden hyväksymisellä. Äänestykseen käytettiin virtuaalista sovellusta, jotta virtuaalisesti kokoukseen osallistuneilla oli myös mahdollisuus äänestykseen. Tämän jälkeen IUSS:n presidentit, joihin kuuluvat istuva, tuleva ja entinen presidentti, esittelivät kuluneen kahden vuoden toimintaa. Tuona aikana istuva presidentti Laura Bertha Reyes Sánchez (Meksiko) oli osallistunut kymmeniin tapahtumiin ja vieraillut laajasti kansainvälisissä organisaatioissa, sekä alueellisissa ja kansallisissa seuroissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Hän esitteli Maaperän vuosikymmen (2015–2024) –teemaan liittyvää IUSS:n julkaisemaa kirjasarjaa (https://www.iuss.org/international-decade-of-soils/iuss-book-series/), jossa tänä vuonna julkaistu uusi kirja Sustainable soil management as a key to preserving soil biodiversity and stopping its degradation käsittelee kestävää maaperän käyttöä ja luontokadon hillitsemistä. Lisäksi hän esitteli uuden painoksen maannosluokituksia käsittelevästä kirjasta World Reference Base 2022 (4th Edition), sekä The IUSS GOES TO THE SCHOOL –kouluprojektin (https://www.iuss.org/international-decadeof- soils/the-iuss-goes-to-the-school/), jossa on tuotettu 12 maaperäaiheista lastenkirjaa vuosien 2021–22 aikana.

Tuleva presidentti Edoardo A. C. Costantini (Italia) esitteli IUSS:n hallinnollista, toiminnallista ja
yhteiskunnallista toimintaa, johon oli kuulunut viime vuosien aikana mm. strategian valmistelua, IUSS:n palkintoehdokkaiden arvioinnin järjestämistä, uuden yritysyhteistyön luomista, tieteellisiä ja poliittisia paneelikeskusteluja, IUSS:n mainostamista ja edustamista tapahtumissa, yhteydenpitoa kansainvälisen tiedeneuvoston International Science Council (ISC, https://council.science/) kanssa sekä vuonna 2024 Italiassa vietettävän IUSS:n satavuotisjuhlan (https://centennialiuss2024.org/) ja siihen liittyvän tieteellisen seminaarin suunnittelua. Entinen presidentti Takashi Kosaki (Japani) oli hoitanut yhteistyötä ISC:n kanssa erilaisten maailmanlaajuisten, alueellisten ja kansallisten tilaisuuksien järjestämisessä, sekä järjestänyt jaostojen ja komiteoiden toimihenkilöiden valintaa seuraavalle kaudelle 2022–2026. Seuraavaksi esiteltiin IUSS:n kuluneen vuoden talousraportti ja sihteeristön raportti. Itävaltaan sijoitetun IUSS sihteeristön sekä Itävallan tähän myöntämän rahallisen avustuksen lakkaaminen tämän vuoden lopussa herätti pohdintaa uuden sihteeristön perustamisesta ja lisääntyvistä kustannuksista, mutta keskustelu näihin liittyen päätettiin siirtää myöhemmäksi. IUSS:n todettiin olevan vakavarainen, vaikka yleinen taloustilanne maailmalla on vaihdellut. IUSS:n sijoitukset herättivät keskustelua, ja niitä kerrottiin hoidettavan Yhdysvalloista käsin konservatiivisesti ja eettisesti. Jaostoille ehdotettiin myönnettävän lisää toimintatukea IUSS:n hyvän taloudellisen tilanteen johdosta, mutta päätöstä asiasta ei tehty. Sen sijaan seuraavien vuosien talousarvioissa nuorten tutkijoiden rahallinen tuki maailmankongresseihin osallistumiseksi oli kaksinkertaistettu, ja puolet siitä on varattu naisille ja puolet miehille sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi.

IUSS:n toiminta jakaantuu suurelta osin neljälle eri teemaa edustavalle jaostolle (Divisions: Soils in Space and Time, Soil properties and processes, Soil Use and Management, ja the Role of Soils in Sustaining Society and the Environment). Näiden alaisuudessa toimii lukuisia komissioita (Commissions) ja työryhmiä (Workinggroups), joilla on omat toimialansa (https://www.iuss.org/organisation-people/organisation/). Kaikki IUSS:n jaostot ja niiden alla toimivat komissiot esittelivät toimintakertomuksensa ja tulevat suunnitelmansa. Komissiot mm. järjestävät tieteellisiä kokouksia ja kilpailuja sekä osallistuvat maailmankongressin järjestämiseen. Viime vuosina tieteelliset kokoukset on järjestetty virtuaalisena koronapandemian takia,mutta tulevia kokouksia suunnitellaan jo suurelta osin paikan päällä järjestettäviksi. Viisumiongelmatnousivat vilkkaaksi keskustelunaiheeksi, sillä 1. jaoston (Soils in Space and Time) tässä maailmankongressissa jo neljättä kertaa järjestämä nuorille tutkijoille suunnattu maannosluokituskilpailu ei saanut mukaan afrikkalaista joukkuetta viisumihakemusten hylkäyksen takia. Keskustelun lopputuloksena todettiin, että IUSS tuo ongelman esiin ISC:ssa. Lisäksi kaikkia kansalliskomiteoita pyydettiin kannustamaan omia jäseniään mukaan IUSS:n jaostojen, komissioiden ja työryhmien toimintaan. Kongressin aikana kokoontuivat myös IUSS:n työryhmät, joista Soil properties and processes –jaostossa toimivan happamien sulfaattimaiden työryhmän puheenjohtajana toimii Anton Boman (GTK) Suomesta ja työryhmässä on useita aktiivisia suomalaisjäseniä. Kokouksessa sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja (Vanessa Wong, Australia) valittiin uudelleen seuraavalle kaudelle (2022–2026). Työryhmän toiminta on ollut aktiivista myös IUSS:n kokousten välillä. Seuraava happamien sulfaattimaiden kongressi on jo ensi vuoden maaliskuussa Adelaidessa 26–30.3.2023 (https://set.adelaide.edu.au/acid-sulfate-soils-centre/9th-international-acidsulfate- soils-conference) ja esitysten lähettäminen sinne on avoinna 30.11.2022 asti.

 IUSS:n palkintotoimikunta pyytää aktiivisesti IUSS:n kansalliskomiteoilta ehdotuksia erilaisten palkintojen ehdokkaiksi. Kuluneen vuoden aikana yhdelle IUSS:n nimeämälle ehdokkaalle (Winfried Blum, Itävalta) myönnettiin IUSS:n ulkopuolinen, ISC:n Science for Policy Award –palkinto, mikä on suuri kunnianosoitus kansainväliselle maaperätieteelle. ISC:n palkintoja oli jaossa viidessä kategoriassa (Science for Sustainability, Science-for-Policy, Policy-for-Science, Scientific Freedom and Responsibility, ja Early Career Scientist), joihin IUSS nimesi vain kolme ehdokasta, koska kansalliskomiteoilta ei tullut enempää ehdotuksia. IUSS:n sisäisten palkintojen (Dokuchaev award, Von Liebig award ja Jeju award: https://www.iuss.org/about-theiuss/ awards-prizes/) osalta kansalliskomiteat ehdottivat vain vajaata kymmentä ehdokasta nimettäväksi. Lisäksi keskusteltiin esiin nousseesta huolesta, että kaikki palkintokomitean jäsenet arvioivat kaikkia esitettyjä ehdokkaita, vaikka heillä olisi sama kansalaisuus tai he kuuluisivat samaan kansalliskomiteaan tai työpaikkaan. Keskusteltiin siitä, pitäisikö IUSS:n sääntöihin lisätä palkintokomitealle velvoite ilmoittaa kaikista eturistiriidoista, sillä tällä hetkellä sellaista kriteeriä ei ole. Asiasta ei kuitenkaan tehty päätöstä kokouksessa. Kansalliskomiteoilta toivottiinkin aktiivisempaa osallistumista ehdokkaiden nimeämiseen sekä palkintojen saajiksi että palkintokomitean jäseniksi, jotta näihin saadaan lisää sukupuolittaista ja maantieteellistä vaihtelua. Kokouksessa keskusteltiin myös mahdollisuudesta ottaa käyttöön sukupuoli- ja maanosakiintiöt palkintojen osalta, mutta asiasta ei tehty päätöstä.

Lopuksi kokouksessa äänestettiin yksimielisesti Toronto vuoden 2030 maailmankongressikohteeksi
(WCSS24). Kongressin teemaksi on valikoitunut hyvinkin ajankohtainen aihe Soils in a Warmer World, eli millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on maaperään ja sen seurauksia sekä hoidetuille että luonnollisille ekosysteemeille maailmanlaajuisesti.

Kirjoittajat: Noora Manninen, Nelli Pitkänen ja Seija Virtanen