50 vuotias Suomen Maaperätieteiden Seura

Maaperätieteiden Seuran perustamiskokouksesta tulee tänä vuonna (16.4.1971) kuluneeksi 50 vuotta. Seuran syntyhistoriasta ja alkuvuosista voi lukea Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Martti Esalan vuoden 2011 Maaperätieteiden päivien abstraktikirjassa julkaistusta tekstistä: “Suomen Maaperätieteiden Seura 40 v – olemme osa kansainvälistä tiedeyhteisöä”. 

Seuran tärkeimmiksi toimintamuodoiksi ovat vuosien saatossa vakiintuneet joka toinen vuosi järjestettävät maaperätieteiden päivät sekä maaperähenkiset retket. Maaperätieteiden päivät ovat keränneet vuosi vuodelta kasvavan yleisömäärän ja tapahtumassa esiteltyjen tutkimusten aiheet vaihtelevat metsäpalojen maaperävaikutuksista kaivannaisjätteiden kattamisratkaisuihin ja peltomaan kasvukuntoon vaikuttaviin tekijöihin. Maaperätieteiden päiville on tyypillistä, että kaikki kuulijat asettuvat samaan saliin, jossa geologit altistuvat kuulemaan kanervakasvien sienijuurisienistä ja maaperäekologit puolestaan pajubiohiilen mikrometrikokoluokan huokosrakenteesta. Martti Esala kiteyttää vuoden 2011 tekstissään Maaperätieteiden Seuran toiminnan ja ydinajatuksen: ”Ratkaiseva tekijä seuramme toiminnalle ja toimintapohjan laajentamiselle oli päätös ulottaa sen toiminta mahdollisimman laajasti kaikkiin maaperätutkimusta tekeviin tahoihin ja kutsua jäseniksi kaikkia maaperästä ja sen tutkimisesta kiinnostuneita.”

Maaperätieteiden päivät toivottavat kaikki maaperästä kiinnostuneet tervetulleiksi ja vetävät joka toinen vuosi Tieteiden talon salin täyteen keskittynyttä yleisöä.

Samainen asiantuntemuksen laaja ja inspiroiva kirjo värittää myös seuran retkiä. Maaperä- ja luontoaiheisia retkiä seura on kotimaan lisäksi tehnyt ulkomaille mm. Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin. Retkillä tutustutaan kohdemaan maaperätutkimukseen ja tutkijoihin, mutta retkien kohokohdat ovat kuitenkin aina suolla, kuopassa tai muuten vaan maan alla.

Ulkomaanmatkoilla seuran jäsenet ovat päässeet tutustumaan mm. Pietarin maannosmuseoon ja Tukholman kaupungin viheralan biohiilihankkeisiin.

Jokaisella retkellä suurin tungos on saatu aikaiseksi maakuopassa 

Viidessäkymmenessä vuodessa Seuran jäsenmäärä on kasvanut huimasti ja vakiintunut reilun 200:n jäsenen tienoille. Yleisesti ottaen kiinnostus maaperää kohtaan on yhteiskunnassa viime vuosina kasvanut ja maaperän eri toimintoihin liittyvälle tutkitulle tiedolle on paljon kysyntää. Maaperän merkitys kasvavan väestön ruuan ja raaka-aineiden tuotannossa on keskeinen ja viime vuosina on noussut vahvasti esiin myös maaperän ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaperään kohdistuu kuitenkin myös paljon paineita niin maa- ja metsätalouden, kaivannaisteollisuuden, yhdyskuntarakentamisen kuin muunkin maankäytön takia. Sosiaalisen median myötä tiedotuskanavien määrä ja näkyvyyden merkitys on kasvanut, mikä haastaa pienin resurssein toimivan seuran, mutta erityisesti tässä ajassa seura haluaa edistää maaperätiedon saatavuutta ja näkyvyyttä eri kanavien kautta sekä tavoittaa nuoria maaperätiedon äärelle. Seuraavaan puolivuosisataan seura lähtee kuitenkin yhä jalat tukevasti maassa ja maaperätutkijat edellä, jakaen tutkittua tietoa erityisesti suomalaisesta maaperästä, siihen kohdistuvista uhkista ja maaperän suojelemisesta.

Maaperätutkijoiden johdolla kohti valoisaa tulevaisuutta.