Tiina Törmänen
Luonnon monimuotoisuus ja sen huomioiminen maankäytössä saa oikeutetusti yhä enemmän huomiota yleisessä keskustelussa. Keskustelu rajautuu usein elolliseen monimuotoisuuteen ja monissa esityksissä toistuukin biologista monimuotoisuutta kuvaava tuttu sana ”biodiversiteetti”.
Luonnonsuojelukeskustelu on siirtynyt vaiheeseen, jonka tavoitteena on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tuottavia ja tukevia prosesseja. Tämä on mahdollista toteuttaa, kun tiedostamme biodiversiteetin ja geodiversiteetin vuorovaikutuksen [1].
Yhteys maanpäälliseen monimuotoisuuteen
Luonto on monimuotoista myös elottomassa muodossa maankamarassa sisältäen kallio- ja maaperän. Tällöin puhutaan geodiversiteetista. Mitä tällainen geodiversiteetti oikeastaan tarkoittaa? Määritelmiä on monia ja erään määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan geologisen luonnon monimuotoisuutta sekä kallioperän, maaperän, maanpinnan muotojen ja niihin liittyvien prosessien sisäistä tai ulkoista vaihtelua, joka vaikuttaa luontoon ja maisemaan myös laajemmalla alueella [2].
Tällainen kallioperän, maaperän, vesistöjen ja pinnanmuotojen vaihtelevuus luo kasvupaikkojen mosaiikkia ja kasvupaikan happamuuden, ravinteisuuden ja vedenpidätyskyvyn vaihtelu rajoittaa päällä kasvavan kasvillisuuden ja muun lajiston menestymistä. Runsas geodiversiteetti vahvistaa elollisen lajiston esiintymistä ja siten vaikuttaa ekosysteemin luonteeseen, rakenteeseen ja lopulta koko maisemaan. Huomioitavaa on, että geodiversiteetti asettaa ehtoja lajiston kehittymiselle ja tiettyyn paikkaan on turha toivoa monimuotoisuuden kehtoa, mikäli kasvupaikkatekijät eivät sitä salli.
 |
| Mänty sinnittelee kallioisella kasvupaikallaan (Kuva Taina Pennanen) |
Geodiversiteetti vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin
Geodiversiteetilla on biodiversiteetin tavoin linkit ekosysteemipalveluihin, kuten metsien hiilensidontaan, pohjaveden muodostumiseen, ravinnon- ja kasvintuotantoon ja valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemiin [3]. Geodiversiteetti toimii biologisen monimuotoisuuden parina tarjoten alustan, jolla maapallon elämä eri muodoissaan säilyttää olemassaolonsa ja on vuorovaikutuksessa kokonaisvaltaisella tavalla.
Geodiversiteetti tarjoaa meille aineettomia palveluja myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. [4] [5] kuvaa kuinka geodiversiteetin ylläpitämien aineettomien palveluiden avulla voidaan edistää hyvinvointia tieteen, taiteen, historian, koulutuksen, ja vapaa-ajan kautta. Nämä liittyvät vahvasti ympäristön tilaan. Esimerkiksi maisemallisten arvojen säilyttäminen lisää hyvinvointia, ihmisten liikkumista ja geoturismia, samoin vaikutus voidaan nähdä taiteellisessa inspiraatiossa.
 |
| Kolin kansallismaisema on lumonnut taiteilijoita ja luonnossa liikkujia kautta aikojen (Kuva Tiina Törmänen) |
Koska aineettomia ekosysteemipalveluita tarkastellaan edelleen biodiversiteetin näkökulmasta, tällöin geodiversiteetin vaikutukset palvelujen muodostumiseen uhkaavat jäädä huomiotta taloudellisista arvioinneista ja johtamisstrategioista [6]. Esimerkiksi erittäin tärkeä maaperän elollisen ja elottoman monimuotoisuuden yhteys ei ole monenkaan toimijan joka päiväisessä pohdinnassa, saati että tiedettäisiin miten turvata tätä yhteyttä ja toimia käytännön eritasoisissa päätöstilanteissa. Tällaisten asioiden huomioiminen takaa myös taloudellista tuottoa. Tässä on hyöty, jonka luulisi kiinnittävän huomiota, onpa kyse metsänomistajasta, maanviljelijästä tai poliittisesta päättäjästä.
Luonnon monimuotoisuuden ylläpito, huomioiden bioottiset ja abioottiset tekijät, on avain ihmisyhteiskunnan kestävään kehitykseen ja toimintoihin [7]. Otetaan siis geodiversiteetti rohkeasti mukaan monimuotoisuuskeskusteluun ja pyritään lisäämään ymmärrystä sen merkityksestä. Se ansaitsee paikkansa biodiversiteetin rinnalla.
[1] Record et al. 2020. Remote Sensing of Geodiversity as a Link to Biodiversity. In: Cavender-Bares et al. (eds.). Remote Sensing of Plant Diversity. Springer.p.225-253.
[2] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu
[3] Alahuhta et al. 2018. The role of geodiversity in providing ecosystem services at broad scales. Ecological Indicators 91, 47-56.
[4] Gray 2013. Geodiversity: valuing and conserving abiotic nature. 2nd ed. Chichester (United Kingdom): Wiley-Blackwell.
[5] Gray 2018. The confused position of the geosciences within the “natural capital” and “ecosystem services” approaches. Ecosystem Services 34, 106–112.
[6] Fox et al. Incorporating geodiversity in ecosystem service decisions. Ecosystems and People 16, 151-159.
[7] Brilha et al. 2018. Geodiversity: An integrative review as a contribution to the sustainable management of the whole of nature. Environmental Science & Policy 86, 19-28
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti